Dieettaaminen lapsen läsnäollessa..
19.01.2015 20:19
Lapsi kyselee paljon, miksi punnitset ruokasi? Miksi syöt koko ajan? Miksi juot proteiinijuomia?
No kotona en juurikaan juo proteiinijuomia :) ne ovat käteviä eväitä esim töihin. En mitenkään kykene siellä olla paistamassa pihviä joka toinen tunti :D Kotona satsaan oikeaan ruokaan ja nyt kun dieetti on päällä ja määrät hiukan pienempiä (lausutaan: nälättää herkemmin), syön jäätävän määrän joka ruualla sallittuja täyteruokia kuten KASVIKSIA! Smoothiet eivät nälkää kauaa pidä poissa, vaikka niistä sen aterian tarvittavat kalorit tulevatkin. Eli huumorilla höystetty selitys menee läpi lapselle, ettei äiti voi koko ajan syödä töissä, kun tarvis potilastakin hoitaa.
Läskipuheet on poissuljettuja. On oltava tosi tarkkaa, mitä kotona juttelee kiristymisestä, painon laskemisesta, turvotuksesta, donitsista navan ympärillä ym. Parempi kun ei siis puhu mitään. Kerran selitin tytölle, että tämä kisa on nyt sellainen, jossa täytyy näyttää kireältä, että lihakset näkyy. Mutta että se on vain se yksi päivä ja sitten ruvetaan jo taas elämään normaalisti. Vastaus tähän oli yksinkertainen "jaa" ja seuraavaksi keskusteltiin lumijoutsenista. Tämä nyt ei tietenkään tarkoita, etteikö ne vastaukset jäisi jonnekin muistiin ö...
Mutta tässähän tätä haastetta on... ei tähän taida oikeita vastauksia olla. Toivon ja yritän ainakin, että olisin hyvänä esimerkkinä tytölle ruokailun suhteen. Ei siitä ruokailusta meillä koskaan kyllä numeroa tehdä ja tyttö syö muusia siinä missä muutkin lapset. Tosin, ei kylläkää aina niillä nakeilla vaan jollain vähä laadukkaammalla kamalla :D Paljon moni kysyy juuri tätä, syömmekö samaa ruokaa. No syömme. Mutta mun annos menee pannuun puntarin kautta ja perunat on korvattu kasviksilla, ei sen kummempaa.
Itselläni kun on ekaluokkalainen tyttölapsi, oon paljon pohtinu, kuinka mahtaa kaikki tämä ruuan punnitseminen häneen vaikuttaa. Varsinkin nyt kun kaloreita aletaan miinustelemaan. Varsinkin nyt vaikuttaisi olevan sellainen ikävaihe, jossa kaikki tarttuu ku kärpäspaperi päähän ja täytyy olla tosi varovainen sanoissaan. Mietiskeltiin tätä joskus Sannan kanssa ja onhan se niinkin, että lapsi saa toivottavasti terveen esimerkin ravitsemuksesta. Vaikkakin punnitsen ruokani, mutta olen perustellut sen kolmekymmentä kysymystä sekunnissa esittävälle lapselleni (:D), että tarvii punnita, että syön TARPEEKSI. Koska näinhän se on.
Mietin sitä aikaa, joka oli ennen Optimal Performancen valmennuksia. Uskoisin, että kalorini jäivät kevyesti vähän päälle 1000 per päivä. Söin kyllä ihan perus terveellisesti, mutta en esim huomioinut hyvien rasvojeni saantia millään tavalla. Saati että miten tiheät ovat ateriavälini. "Parhaina" päivinä saattoi naamaan mennä vain kaksi, kolme ruokaa. Nyt niitä menee kuusi lepopäivänä. Eli taisinpa liioitella jopa tuossa tonnin kaloreissa, kun tarkemmin miettii.. Ehkäpä pääsääntöisesti jotain sitä luokkaa. Ja kehonkoostumus oli myös hyvin sen kaltainen. Koko ajan enemmän ja enemmän sitä uskoo lauseeseen: olet mitä syöt.Mutta tässähän tätä haastetta on... ei tähän taida oikeita vastauksia olla. Toivon ja yritän ainakin, että olisin hyvänä esimerkkinä tytölle ruokailun suhteen. Ei siitä ruokailusta meillä koskaan kyllä numeroa tehdä ja tyttö syö muusia siinä missä muutkin lapset. Tosin, ei kylläkää aina niillä nakeilla vaan jollain vähä laadukkaammalla kamalla :D Paljon moni kysyy juuri tätä, syömmekö samaa ruokaa. No syömme. Mutta mun annos menee pannuun puntarin kautta ja perunat on korvattu kasviksilla, ei sen kummempaa.
Aika omissa oloissani olen oikeastaan ruokien punnitukset saanut tehdä ja koska vaaka on ihan normaali näky meidän paistinpannun vieressä, ei tyttökään sitä kummastele enää sen suuremmin. Ja ehkäpä koska syön parin tunnin välein, kalorien väheneminen tavallaan hukkuu siihen, koska ateriavälini ovat koko ajan pysyneet suunnilleen samana. Ei lapsi sitä lautaselta nää onko siinä kolme pähkinää vähemmän kuin viikko sitten. On mulla ihan kivat kalorit edelleen, lepopäivänä menee 1650 ja korkeakaloripäivänä 2550. Kirkkaasti enemmän, kuin silloin joskus :)
Aika näyttää, mitä vastaan tulee ja mihin kysymyksiin joudun vielä hikeä vuodattamaan.
Hyvää yötä!