Mutkia matkassa..
22.07.2014 10:52
Viimeisestä päivityksestä onkin kulahtanut pari kk.. Läppäri katkes keskeltä joten kirjoittaminen kävi hankalaksi :D
No mutta hiukan ongelmia on tullut vastaan myös valmennuksen suhteen.. Kuten alkutekstissä kerroin, teen sairaanhoitajana kolmivuorotyötä, eikä se ole kovin helppoa. Toisinaan on niin kiire ja stressi että säännöllisen ruokailun kanssa saa todella tehdä töitä näin fitnessruokavaliota ajatellen. Olenkin kulkenut sitten smoothiepullo kourassa kiireisimpinä päivinä, että pysyy kalorit ja ruokailuvälit suunnitelmissa jotakuinkin. Puhumattakaan sitten treenaamisesta, johon tarvis löytää energiaa 13-tuntisiksi venyneiden työpäivien jälkeen (jolloin monesti seuraavakin päivä menee koomassa). Eräs viikko oli juuri tälläinen ja sattuipa sopivasti biosignature tuon viikon päätteeksi. Paino oli laskenut kuin lehmän häntä ja ohjeenahan mun oli laittaa viikkopainoja valmentajille. En ollut kertakaikkiaan muistanut koko asiaa ja tässä se nähtiin. Lean mass kutistui ja ei muutaku varasuunnitelmat kehiin. Rami komensi pitämään hiilaritankkauspäivän, eli siis tajutonta syömistä aamusta iltaan, noin suomeksi sanottuna. Toki laadukasta hiilaria, ettei nyt ihan makuunin ja hesburgerin kautta silti ;) Sen lisäksi mun lantio oli niksahtanut jossakin, josta itselläni ei ollut minkäänlaista käryä. Sanna arveli, josko sekin olisi stressistä osittain ainakin johtuvaa ja kielsi treenaamisen viikoksi. Niinpä sitä syötiin ja löhöiltiin. Ja käytiin töissä. Onneksi se alkoi sentään helpottamaan ja tilanne rauhoittui.
No paino nousi, mutta ei tarpeeksi. Pidin vielä toisen, taisin pitää kolmannenkin tankkauspäivän vielä, jotta saataisiin varastot kunnolla täyteen. Kuitenkin sitten valmentajaparivaljakko päätti ottaa käyttöön vallan säännöllisesti viikottaisen tankkauspäivän tuon entisen vapaan aterian tilalle. Eli aamusta alkaen gluteenitonta paahtoleipää, omalla reseptillä väännettyjä lättyjä, hedelmiä, marjoja, (tunnustan, laitoin lättyjen päälle jäätelöä). Hassua oli huomata, että aluksi noi tankkauspäivät piristi! Nyt kun vedän hiilaria, ei tarvi unta kauaa odotella. Toisinaan noina päivinä on niin vetku olo ettei jaksa edes jääkaapille kävellä :D silti yritän ajoittaa ne jalkapäivään. Eli tuhdin aamupalan jälkeen jumpalle ja sen jälkeen hillitön mättö. Ja töistä on oltava vapaapäivä, että saa rauhassa keskittyä syömiseen.
Kyllähän sitä mietittyä tuli alkuun, pystyykö tähän, kun on niin epäsäännölliset työajat ja kotonakin hyvin aikaavievät harrastukset ja lapsi ym? Toisaalta, asioista tulee ongelmia, jos niistä tekee ongelmia ja jos jotain haluaa, se on mahdollista. Positiivisella suhtautumisella on suuri vaikutus, enkä koe, että aikani olisi mitenkään kortilla. Teen juuri sitä mitä haluan tällä hetkellä :) jos treeneissä ei suju, huilaan muutaman päivän ja kerään voimia. Sitten taas sujuu. Ruokien punnitseminen ei ole kertaakaan ärsyttänyt oikeastaan. Sapuskat menevät pannulle vain puntarin kautta, ei sen kummempaa. Moni kysyy, miten minä jaksan ja miten ehdin ja eikö tee mieli herkkuja. No ensinnäkin, ruokavalion ja liikunnan vuoksi nukun kuin tukki ja herään pirteänä. Voimien kasvaminen vaikuttaa työssä jaksamiseen, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tähän vielä lisään että se vaikuttaa äärimmäisen paljon. Huomaan eron viime kesän ja tämän kesän välillä niin suurena, että en palaisi enää entiseen :) ja jos on muutaman päivän treenaamatta, energiaa kertyy niin paljon, että jotain on jo pakko tehdä! Mitä herkkujen syömiseen tulee, sen todella huomaa, että niitä tekee mieli eniten juuri kiireisten ja väsyneiden työpäivien jälkeen. Ellei ole siis ehtinyt syödä kunnolla. Mutta siinä vaiheessa pihvi äkkiä naamaan, ennenkuin ehtii enempää ajattelemaan. Kummasti hillitsee herkkunälkää :D yövuoro on se, joka itselläni eniten aiheuttaa tätä. En oikein ole keksinyt vielä ratkaisua siihen, miten sen saisi tasaantumaan. Työnsä kuitenkin on valinnut ja yölläkin tarvii joskus valvoa, joten no can do. Vettä juon kovasti yöllä ja sitä mukaa sitten suolaa sapuskaan. Yövuoron jälkeisenä päivänä treenaan, jos olo tuntuu että pystyy ja jos on ns. Kevyt päivä, esim kädet. Kyykkypäivää ei tulis mieleenkää pitää valvomisen jälkeen :D no, mutta vuorotyöläisellä on myös se hyvä puoli, että toisinaan saattaa olla se 4-5 vapaapäivääkin. Silloin pystyy kerätä voimia ja treenata ja tankkailla. Aurinkoon siis makaamaan ja syömään, illalla selkäsaunaa salin puolella!
Toivottavasti motivoi muitakin vuorotyöläisiä :)
Laittelen huomenna kuvaa überhienoista tiimivaatteista made by Biancaneve!!! Aurinkoa kaikille<3